10/20/16

itsekriittisyys


Hei vain! Tänään kirjoitan hieman pidemmän tekstin, eli asettukaahan mukavasti. Aiheenani on
jo monesti toivottu itsekriittisyys baletin suhteen. Millaisena se esiintyy omassa elämässäni ja
millaisena koen sen balettimaailmassa yleisesti. Tämä on vähän nyt tällaista ajatustenvirtaa, mutta
toivottavasti pääsette kärryille ja ymmärrätte perimmäisen pointtini. Jos jokin jäi epäselväksi tai
kokonaan kirjoittamatta, niin täydennän mielelläni vastaten kysymyksiinne kommenttiboksiin.

Baletti lajina on erittäin tunnettu kurinalaisuudestaan. Kun katson - ja olen jo useita vuosia katsonut -
tanssijoita ympärilläni, näen monessa omaan kriittisyyteen kietoutuneita ajatuksia. Vaikka baletti
onkin vaativaa ja siihen tarvitaan paljon keskittymistä, uhrautumista sekä intohimoa, tulisi mielestäni
jokaisen tiedostaa asioiden tärkeysjärjestys. Täytyy erottaa omat ajatukset ja tunteet keskenään,
ja vielä huomata, onko muiden henkilöiden tekemisillä osuutta omaan käytökseen.
Klassisia esimerkkejä löytyy tästä aiheesta lukuisia. Otetaan esille nyt pari, omasta elämästäni
erityisen tuttua ajatusta.
Olet balettitunnilla. Katsot itseäsi peilistä, et näe yhtä korkeita jalkoja kuin Svetlanalla. Ehkä
jalkasi eivät ole teknisesti oikein avatut, ehkä olkapäät ovat hieman liian korkealla - ja vaikka
kuinka yrität rentouttaa niitä, niin asento ei näytä oikealta. Turhauttaa. Tuntuu, kuin olisit
huono. Mitään et oikein osaa. Nilkatkaan eivät ojennu. Miksi mikään ei suju?
No ensinnäkin, älä solvaa itseäsi harjoituksissa. Äläkä missään muuallakaan! Jos olet jo valmiiksi
täydellinen ja paras kaikessa, niin mitä ihmettä teet treenitunnilla? Jos niin olisi, niin tanssisit jo
suurilla näyttämöillä. Mutta olet vasta treenivaiheessa, ei haittaa, vaikka vielä kaikki ei sujukaan.
Baletissa ei edes ole sellaista asiaa kuin VALMIS. Aina on jotain kehitettävää, aina voi olla jossain
vähän parempi. Ei kannata turhautua tai harmistua, vaan hengittää syvään ja keskittyä olennaiseen.
Ja on tietysti tärkeää tarkastella itseään ja korjata virheasentoja omatoimisesti.
Kuten jostain olen lukenut: "Opettaja voi auttaa sinua näkemään, kunhan itse avaat silmäsi."
Tee siis kovasti töitä itse. Pitää olla kriittinen, jotta et päästä huolimattomuusvirheitä ohi silmiesi tai
treenaa "lepsusti". Kun tavoittelet jotain treenaamisellasi, ammattia, parempaa kuntoa tai kenties
hyvää mieltä, terve kriittisyys tekee vain hyvää. Liika kriittisyys, itsensä haukkuminen ja muu
negatiivinen käytös oman pään sisällä vie tanssista kaiken ilon ja motivaation, ja voi johtaa myös
suurempiin ongelmiin. Rentoudu! Ei tämä ole niin vakavaa. Ja lopeta itsesi vertailu muihin -
se nimittäin on pahinta myrkkyä. Tavoittele vain omaa parasta versiota itsestäsi.

Itsekriittisyys purkautuu valitettavan usein balettimaailmassa myös syömisen häiriintymiseen.
Itsensä turha haukkuminen ja kritisointi ei aina ole teknistä, vaan ollaan tyytymättömiä omaan
kroppaan tai ulkonäköön yleisesti. Miksi? Koska kaikki hyvät tanssijat ovat langanlaihoja. EI.
Tässä on itselläni henkilökohtaisesti vielä pirusti tapeltavaa, jotta saan nämä asiat syvälle aivoon.
Sinulla on yksi vartalo. Biologinen paino, johon elimistösi pyrkii. Sinulla on luusto, hento tai
vähän isompi. Ehkä lihasmassasi on näkyvä, ehkä ei. Toisilla on isompi takapuoli, toisilla pohkeet,
toisilla käsivarret. Olemme erilaisia, ja voimme valinnoillamme vaikuttaa siihen, miltä näytämme.
Asia erikseen on se, että ovatko valinnat järkeviä. Murrosiässä elimistön hormonit ovat aika
sekaisin, ja varsinkin (biologisesti) naisilla rasvan kertyminen on enemmän kuin normaalia.
Pahin mahdollinen skenaario on ryhtyä paastolle, kun jokin päässä sanoo ettei pidä omasta
ulkonäöstään. Syö säännöllisesti - vaikka se tuntuisikin pahalta -, juo paljon. Parhaan treenituloksen
saat syömällä monipuolisesti (itse suosin kasvisruokavaliota, mutta kaikilla on omat tapansa).
Proteiinit, rasvat, hiilihydraatit. Ja suosittelen kaloreita laskettavaksi vain, jos tuntuu, ettei saa
niitä tarpeeksi. Ilman energiaa et voi tanssia. Kuuntele omaa mieltäsi, omaa kehoasi.
Jos siis itsekriittisyys kalvaa mieltäsi niin syvästi, että et enää pidä itsestäsi, pysähdy ja
sano STOP. Olen läski. STOP! Analysoi. Miksi? Olenko edes oikeasti? Kuka niin väittää? Onko joku
joskus sanonut minulle niin? Onko sillä mitään väliä? Olen huonoin tässä tanssiryhmässä. STOP!
Olenko? Onko tämä tunne vai fakta? Vaikka olisinkin huonoin, merkitseekö se mitään? Kumpi on
tärkeämpää - se mitä olen nyt, vai se mitä tulen olemaan, kun jatkan treenaamista?

Olen saanut ulkopuolisilta tahoilta mielettömästi apua viimeaikoina, ja juurikin tuon STOP-
harjoituksen olen heiltä oppinut. Ajattelin jakaa sen teille, koska olen itse kokenut sen erittäin
hyödylliseksi. Itsekin työstän tällä hetkellä itserakkautta, itseinhon -ja kriittisyyden vastapainoksi.
Jos haluan tässä lajissa edistyä ja saada tästä ammatin, niin on korkea aika alkaa luottaa itseeni ja
rakastaa itseäni todella kovaa. Ei tarvitse olla niin kriittinen. Puhuisitko kaikista läheisimmälle
ihmisellesi yhtä ikävään sävyyn, kuin puhut itsellesi? Et. No, me itse olemme ainoat, jotka
lopulta itsemme kanssa ovat. Miksi me kritisoimme niin kovaan ääneen itseämme?
Let go a little.

Jos mieltäsi todella painaa hallitsematon itsekriittisyys, älä pelkää hakea apua.
Luottohenkilöitä löydät mistä vain. Myös netistä voit saada hyviä vinkkejä.
Jos koet, että oma itsekriittisyytesi on johtanut syömisongelmiin, niin suosittelen
tsekkaamaan ystäväni Heidin blogin.

10/16/16

syysloma

Tämä tyttö on nyt suorittanut kahdet avoimet, saanut lukion ensimmäisiin arviointeihin ysiä ja
kymppiä, päässyt mukaan Lumikuningattareen, tavannut paljon ihania ja avustavia henkilöitä,
ja aloittanut loman nukkumalla koko päivän!
Fiilis on toisinsanoen todella hyvä. Tänään olen vain rentoutunut, rentoutunut, rentoutunut.
Avoimet ovet olivat kyllä mielettömän stressaavat, huhuh! Ensimmäisenä lauantaina meillä oli
baletti, repertuaari ja flamenco, toisena baletti, repertuaari ja pas de deux. Myös vanha opettajani
oli katsomassa tuntia, ja sain hyvää palautetta jälkeenpäin. Jee!
Kävin eilen katsomassa Akatemian examia ja siis en voi muuta sanoa, kuin että kaikki ovat
kyllä menneet eteenpäin. Kovia hyppäämään joka iikka, ja suurin osa hyppää ihan kunolla
ylispagaattiinkin. Hienoa katseltavaa, ihan hymyilytti.
Ja siis Lumikuningattaresta! Kyllä, osajakoja on kaksi, ja pääsin siihen mukaan. Olen niin onnellinen.
Harjoituksia on ollut huimat kaksi kertaa, ja syysloman läpimenoja lukuunottamatta (joista toisiin
en edes pääse) harjoittelemme seuraavan kerran companyn kanssa. Jännityslevel jossain sadan
hujakoilla, mutta kyllä tästä selvitään!
Tarkoituksenani olisi postata vähän laajempi juttu tänne blogiin nyt tässä loman aikana, jos vain
mitenkään saisin aikaiseksi. Tämä oli nyt vain tällainen update että hengissä ollaan!

Nukkukaa, syökää, levätkää, lomailkaa. Jokainen teistä ansaitsee pienen hengähdystauon!
Nähdään seuraavan postauksen parissa.

9/15/16

myday


Heippa! Tässä aika lyhyt ja muutenkin suppea myday-video maanantailta. Tanssipätkät eivät ole
tunneilta kuvattuja, vaan sen jälkeen. Päivä oli todellisuudessa aika pitkä, sillä koulua oli hyvin
myöhään ja sen jälkeen kävin vielä siskoni kanssa kaupassa.
Mukavaa loppuviikkoa teille!

8/28/16

uutta elämää


Hei vain! Kaksi viikkoa uudessa balettimaailmassa on nyt takana, ja huomenna alkaa kolmas.
Sanon jo heti alkuun, että postauksen kuvat ovat kevään examista. En ole saanut balettioppilaitoksella
otettua vielä minkäänlaisia balettikuvia, sillä on ollut hieman muuta keskittymistä!
Ensimmäinen viikko oli vähän toisenlainen; meillä oli vierailevia opettajia, ja kaikki kolme luokkaa
treenasivat yhdessä. Baletinopettajamme oli kovin tarkka aukikierrosta, ja sen kyllä tunsi lihaksissa
jo parin päivän työskentelyn jälkeen. Myös kielikorva alkaa vähitellen tottua siihen, että lähes
kaikki puhuvat englantia mitä erikoisimmilla aksenteilla. Alkaa ikäänkuin ajatella englanniksi.
Oma opettajamme Ophelie seuraili ensimmäisellä viikolla tunteja sivusta ja kirjoitti kynä sauhuten
muistiinpanoja samalla, kun katsoi harjoituksiamme. Pakko myöntää, että jännitti!
Toisella viikolla meillä alkoikin Ophelien balettitunnit, mutta emme päässeet hänen kanssaan kahta
päivää pidemmälle, sillä keskiviikko-aamuna hän oli kaatunut ja tietääkseni mursi jalkansa.
Minua henkilökohtaisesti harmittaa todella paljon, sillä olisi ollut ihanaa päästä treenaamaan
kunnolla yhden opettajan opeissa näin heti alkuun. Varmasti olisi Opheliellekin ollut hyvä, jos
hän olisi päässyt tutustumaan meihin kauden alkajaisiksi. Mutta minkäs vahingoille mahtaa!
Ophelien opetustyyli on mielestäni hyvin miellyttävä. Sarjat ovat ranskalaisia, nopeita ja aika
teknisiä, ylävartalon sekä pään käyttö ovat oleellisia. Eniten olin pulassa kärkitossutunnilla,
(puolitoista tuntia varpailla, ouch!) sillä kärkkäritekniikkani ei ole mitä parhain, eivätkä myöskään
nykyiset tossuni. Lisäksi Ophelien kärkitossusarjat olivat mielestäni todella vaikeita!

Keskiviikkona tuntimme piti aiemman opettajani Juhan serkku Virve, ja loppuviikon tunnit veti
Petia. Myös seuraavalle viikolle balettituntimme ovat merkitty Petialle.
Hänen tunneillaan koen olevani niin sanotusti mukavuusalueellani, koska sarjat muistuttavat
Akatemian sarjoja venäläisen tekniikan takia. Pakko kyllä myöntää, että Petian läsnäolo luo minulle vähän paineita, hah.
Meille pidettiin kuntotestit, joista sain aivan surkeat tulokset. Miestenpunnerruksia (rinnan pitää
osua kaverin maata vasten pitämään käteen) sain pyöreät nolla kappaletta, ja vatsalihaksissa hyydyin.
Onneksi tästä voi lähteä sitten parantamaan. Tiedän, etten ole palautunut viime keväästä vielä
parhaimmilleni, ja se saattaa olla iso syy kuntotestin möhläämiseen.
Meillä tulee olemaan syyskuussa vielä toisenlaiset kuntotestit: sellaiset, missä tanssitaan monta
minuuttia putkeen ja seurataan teknistä suoritusta. Apua, apua, apua!
Meillä on ollut myös nykytanssia sekä jazzia, kummassakin olen vielä aika huono, sillä ne ovat
uusia juttuja minulle. Lisäksi meillä oli yksi puolitoistatuntinen padista! Ehkä viha-rakkaussuhteeni
siihen alkaa vähitellen kallistua jälkimmäiseen vaihtoehtoon, sillä tällä kertaa se oli mielestäni jopa
ihan kivaa. Tietysti stressasin kovin etukäteen - mitä jos en osaa, mitä jos painan liikaa, mitä jos
potkaisen partneria
 - mutta kaikesta huolimatta tunti sujui oikein mukavasti.

Kävin myös moikkaamassa porukoita Akatemialla. Kolme ihanaa vanhaa ryhmäläistäni lähtee
opiskelemaan Unkarin balettiin, mukaanlukien rakas Ellenini. Olen todella iloinen heidän puolestaan,
mutta kyllä tulee ikävä! Ei kai tässä muu auta, kuin alkaa varailemaan lentolippuja Budapestiin...
Ja kiitos vielä kaikille ihanista kommenteista ja postausideoista! My Dayn tekeminen houkuttaa
hirmuisesti, mutta en tiedä miten paljon videomateriaalia Balettioppilaitokselta saan otettua.
Katselen vähän, miten onnistuu! Eilen kävin ostamassa itselleni oman tietokoneen, ja nyt saan myös
paremmin muokattua videoita. Tässä on parempi prosessori sekä enemmän tilaa jättivideoilleni -
suunnittelen siis kovasti tekeväni kaikkia erilaisia ja kivoja postauksia tänne lähitulevaisuudessa!
Hyvää alkavaa arkiviikkoa mahtaville lukijoilleni, koitan tulla ilmoittelemaan itsestäni jälleen pian.
Näkemiin!

8/13/16

ammattikoululainen

Hävyttömän pitkän bloggaustauon jälkeen voin viimein sanoa, että ihanaa lauantai-iltaa kaikille lukijoilleni, jos siellä vielä sellaisia on!
Tässä postauksessa aion kertoa viime keväästä, tästä kesästä sekä tulevasta syksystä ja lukukaudesta.
Olen siis kovin pahoillani tästä hiljaisuudesta, mutta kevät oli niin kiireistä ja tuskaista aikaa,
etten vain saanut itsestäni puristettua hippuakaan blogikirjoitteluun. Yritän ottaa itseäni niskasta
kiinni nyt, kun pian saan oman tietokoneen sekä ehkä vähän myös aikaa ja mielenrauhaa.


Edellinen postaus oli täällä siis niin kauan aikaa sitten, että en ollut ehtinyt edes yhteishakua
kirjoittamaan. Mutta todentotta siis omaksikin yllätyksekseni hain Balettioppilaitoksen
ammatilliseen koulutukseen. Kakkosvaihtoehtona haussani oli Ressun lukio, sitten Norssi,
Töölön yhteiskoulu ja Sibeliuslukio. Loppujen lopuksi selvisi, että keskiarvoni olisi riittänyt
jokaiseen vaihtoehdoistani, mutta pääsinkin jo ykkösvaihtoehtooni! Tässä teille siis kirjoittelee
maanantaina oopperan AK-lla aloitteleva tanssijanalku. Jee!
Ammattikoulun ohella suoritan lukio-opintoja Eiran aikuislukiossa.

Hakutilaisuus Balettioppilaitokselle oli varmasti yksi elämäni stressaavimmista asioista. Pakko
myöntää, että psyyke oli aika järkyttävässä kunnossa niihin aikoihin. Kuitenkin suoriuduin
balettitunneista ihan hyvin. Nykytanssissa olin aivan surkea, en osannut mitään -
mikä taas jännittää edelleen, sillä meillähän on nykytanssia todennäköisesti viikottain!
Variaatio-osuus meni yllättävän huonosti. Elämäni huonoin veto Esmeraldaa sattui juuri sille päivälle,
eikä auttanut itku markkinoilla, vaan piti vain hymyillä ja kiittää ja poistua salista.
Olin itseasiassa aika varma, että pääsyni Balettioppilaitokseen jäisi kiinni juurikin siitä variaatiosta.
Onneksi näin ei kuitenkaan käynyt!
Keväällä olin valitettavasti muutamaan otteeseen myös lyhyillä sairaslomajaksoilla, samoin nyt kesällä.
Maaliskuussa olin sairaalaosastolla useamman päivän ajan. Niistä kuitenkin selvittiin, ja vaikka en
vieläkään ihan iskussa ole, niin toivon tästä olevan suunnan vain ylöspäin.
Keväällä meillä oli perinteisesti näytös. Moni teistä on varmasti törmännyt näytöksemme mainokseen,
jonka itseasiassa minä editoinkin. Videon pääset katsomaan TÄSTÄ!
Näytöksessä esitin Esmeraldan Entrancen variaation, pizzicaton sekä Joutsenlammesta tutun morsianten valssin.
Ja näytöksestä tietenkin sopivan ajan kuluttua meillä oli exam. Pienen videokoosteen examista pääset katsomaan
klikkaamalla TÄTÄ! Koosteessa on joistain sarjoista nopeutettuja pätkiä. Koko examia en valitettavasti
voi netissä jakaa, mutta saattepa jonkinlaista maistiaista. Ihana parini joka on suurimmassa osassa
videoista vieressäni on paras ystäväni Emma, ja muissa videopätkissä saattaa vilahtaa muita ryhmäläisiäni!

Entäs nyt kesällä sitten? Olen matkaillut mm. ympäri Italiaa siskoni ja setäni kanssa, ja kierrellyt
kaunista kesäkuista Pariisia äitini kanssa. Olen treenannut silloin tällöin akatemialla, ja jo aiemmin mainittujen
sairaslomien ja liikuntakieltojen takia en ole voinut kovin intensiivistä balettia harjoittaa.
Lukuunottamatta tietenkin Lappeenrannassa järjestettyä akatemian leiriä. Leiri oli hyvin onnistunut ja sain ensikosketukseni
myös karakteeriin - ja oi että, se oli ihanaa! Sain tanssia niin omana itsenäni, se oli todella vapauttavaa. Toivottavasti saan tanssia sitä myös tulevaisuudessa.
Lappeenrannassa esitetty Esmeralda oli viimeinen esitykseni akatemian nimissä. Eli maanantaina alkaa täysin uudet kujeet,
ja odotan jo aivan mielettömän jännityksen vallassa. Ihan joka ikinen asia arjestani muuttuu,
ja tottuminen uuteen kouluun vie varmasti aikaa. Todennäköisesti saan pienen taantumankin,
kuten yleensä tapahtuu, kun totuttelee uuteen. Mutta edistys tapahtuu kaksi porrasta ylös, yksi alas,
kaksi porrasta ylös
 ja niin edelleen - joten loppupeleissä sitä kehitytään hitaasti mutta varmasti!
Ainakin aluksi meillä on useampia eri opettajia, mutta ryhmämme virallinen opettaja on (apua, miten tämä kirjoitetaan?) Ophélie.
Ei siinä, että on paljon uutta ja kovasti treenattavaa, täytyisi myös jotenkin pitää huolta nukkumisesta, syömisestä ja muutenkin psyykkisestä hyvinvoinnista,
mikä itselläni tuppaa välillä vähän
hairahtelemaan liian stressin ja kriittisyyden seurauksena. Tavoitteena tietysti syödä ateriasuunnitelman (joka on muuten aivan mielettömän iso)
mukaan ja saada muutenkin elämästä jälleen kiinni, mutta vaikeaahan se tulee olemaan. 

Tavoittelen jatkossa sitä, että saisin postailtua useammin. Tottakai haluaisin kuulla myös
postausideoita - onko jotain, mistä haluaisitte minun kirjoittavan? Kaikki ehdotukset otetaan vastaan! Itse olen mm. harkinnut uutta kysymyspostausta.
Mielipiteitä, mielipiteitä?
Joka tapauksessa, nyt on aika sanoa teille hyvää yötä. Pitäkää peukkuja, etten aivan täysin nolaa itseäni heti maanantaina, hah!

2/26/16

kevätjännitystä


Moikka! Kuvien puutteessa päädyin tekemään tämän postauksen viime kesäleirin kuvien oheen.
Olen tällä hetkellä hiihtolomalla - tai oikeastaan lopettelemassa sitä. Olen ollut nyt viikon mökillä,
ja suunnitelmana oli 1) venytellä ja pysyä "vireessä" 2) täyttää tärkeitä hakemuslomakkeita sekä
3) murehtia viikon päästä raapustettavaa yhteishakua. Mitä sain aikaiseksi? No en mitään. Kroppa
ei tunnu levänneeltä, ennemminkin laiskalta ja raskaalta. Nyt, kun loman loppu häämöttää, alan
ymmärtää, miten paljon tämä kevät vaikuttaa kaikkeen. Miten edelleen niin sanotusti lillun korvia
myöten keltaisessa liemessä ja ihmettelen, että miten ihmeessä tästä selvitään. 

Kai juuri tällä sekunnilla pitäisi viimeinkin ottaa itseään niskasta kiinni. Tehdä lihasliikkeitä ja
venytellä enemmän omalla ajalla, että kehittyisi napakkaan tahtiin. Jos kehittyy, niin voisi jopa
päästä miljoonista keväällä suoritettavista karsinnoista lävitse ja taata itselleen siedettävän
tulevaisuuden, jota kannattaa odotella. Ylipäätään pitäisi selvitä yläasteesta niinkin hyvillä
arvosanoillla, että olisi varma lukiopaikka odottelemassa. Akatemian kevätnäytöskin tulee olemaan
suurempi produktio kuin koskaan. Luojan kiitos maaliskuun tasokokeet eivät lue mukaan EK3 -
ryhmää, eli sitä, jossa itse tanssin. Ainakin yksi päänvaiva vähemmän. En ole myöskään mukana
Pro Dance -gaalassa. Kaksi päänvaivaa vähemmän.
Jotta selviäisin keväästä kunnialla, yritän parhaani mukaan pohtia loogisia ratkaisuja ongelmiini.
Esimerkiksi; koeviikko ei muutu helpommaksi eivätkä treenit kevyemmiksi sillä, että jättää
aamiaisen välistä. Huh, parasta alkaa kirjoittaa visusti paperille ylös asioita tärkeysjärjestykseen.
Vaikka at the moment oloni onkin raskas ja laiska, niin jossain tuolla sisimmässä tuntuu, että
kyllä tästä vielä selvitään. Pitää vaan jaksaa. Vielä vähän.
Tsemppiä kaikille kanssastressaajille - ja ihanaa loppulomaa, mikäli sellaista vietätte!

1/24/16

balettitunnin abc


Heips! Tänään ajattelin postata asiaa hyvästä balettitunnista; tässä tulee balettitunnin abc!
Miten sellainen saavutetaan, mitä kannattaa tehdä parhaan mahdollisen kehittymisen edistämiseksi?
Teen tämän postauksen ehkä myös itseni takia; perinteisesti kun olen vähän hukassa rutiininomaisen,
edistävän treenaamisen kanssa. Tietenkään en kaikkea saanut tähän postaukseen tiivistettyä, mutta
toivottavasti kuitenkin tekin saatte tästä jotain irti!
A niin kuin Aukikierto
Aukikierto on erittäin oleellinen osa baletin perustaa. Oli sitä luonnostaan lonkissa tai ei, sitä
kannattaa ja pitääkin vahvistaa jatkuvasti parhaan lopputuloksen saamiseksi. Tärkeimpiä ehkä
ovat aukikiertoon kohdistuvat lihasliikkeet. Niitä löytyy googlaamalla pilvin pimein.
Aukikiertoon kannattaa balettitunnilla keskittyä siten, että avatessa jalkoja tarkistaa aina, ettei
makaa jalan sisäsyrjällä eli pronatoi. Avaa jalkoja lonkista vain sen verran, että jalkaterät pysyvät
samaan suuntaan kuin polvet. Muuten ei kyllä kauaa tanssita. Itselläni on tässä vielä paljon töitä!

B niin kuin Balettipuku
Hyvään treenituntiin sisältyy myös se, miten olet pukeutunut. Valitse yllesi siis sellainen balettipuku,
jossa on miellyttävää treenata - olkaimet eivät valu tai kiristä, sinulla ei tule tukalan kuuma (tai
kylmä), puku myötäilee normaalin balettiasun kriteereitä jotta opettaja näkee korjata sinua jne.
Tietysti balettikoulun asettamat pukurajoitteet ovat tässäkin rajana; jos on sovittu, että käytetään
luokkapukua, niin ei auta kun pitää sitä luokkapukua.

C niin kuin Coupé
Näytä tarkka ero Cou De Piedin sekä Retire Passén välillä. Tätä kannattaa harjoitella jo tangossa,
sillä keskilattialle tarttuu oikeastaan kaikki, mitä teet tangossa - virheet yleensä vielä vahvemmin.
Siispä coupé pohkeen alapuolella ja passé polvessa/sen yläpuolella. Liikkeistäsi tulee selkeämpiä.

D niin kuin Développéet
Korkeiden jalannostojen salaisuus on itsellenikin vielä mysteeri. Ne eivät ilmesty yhdessä päivässä,
ei viikossa, ei edes kuukaudessa. Korkeat développét ja muut jalannostot tulevat pitkän ja säntillisen
treenaamisen tuloksena. Venyvä täytyy tietysti olla, mutta lihaksilla on tässäkin tärkeä osuus.
Mutta miten edistää jalannostoja balettitunnilla? Pidä jalkaa ylhäällä niin kauan, kun musiikki sallii.
Aina vielä sekunti, vielä yhden sekunnin jaksaa pitää pidempään. Ja aina olet vasta viimeinen,
joka laskee jalkansa alas, mutta ensimmäinen, jolla on se jo ylhäällä.

E niin kuin Eväät
Jotta voit keskittyä tuntiisi mahdollisimman hyvin, on tärkeää, että verensokeri ei ole matala tai
vatsa huutamassa nälkää. Riippuen siis kellonajasta, jolloin balettitunti on, tulisi syödä päivän
normaalit ateriat ja sen lisäksi välipala sopivasti ennen tuntia. Itselläni on monesti eväänä
proteiinipatukka sen helppouden takia. Toisinaan näen vaivaa ja teen esim. täytetyn ruisleivän.

F niin kuin Fondué
Fondué on liikkeenä vahvistava. Se vahvistaa nilkkoja, aukikiertoa, pohkeita yms. Siispä älä koskaan
lepää fonduéssa, ota siitä kaikki irti: nouse mahdollisimman korkealle puolivarpaalle (tai kärjelle),
pliétä tehdessä tarkista polvien ja varpaiden suunta. Fondué on perustaa hyppyjen pehmeille
alastuloille, eli on siis tärkeä.

H niin kuin Hiki
Balettitunnilla saa tulla hiki. En sano, että pitää tulla, koska tiedän muutamia jotka eivät oikeasti vain
hikoile. Kuitenkin monilla on joku ihme käsitys, että hikoileminen treenatessa on noloa; siis ei
todellakaan. Tiedät ainakin, että olet tehnyt kunnolla töitä. Laita siis ihan huoletta se pinkki pitkä-
hihainen leotardi päälle, jos vain siltä tuntuu. Ei haittaa, vaikka hiki näkyisikin puvussa.

I niin kuin Ilme
Ilmeellä nyt ei oikeasti ole vakavaa väliä, kun kyse on treenisalista. Kuitenkin kannattaa muistaa
rentouttaa suuta aina välillä, jotta hengitys kulkee paremmin.

J niin kuin Jaksaminen
Balettitunnille ei kannata edes lähteä, jos ei ole syönyt/nukkunut. Jos tuntee jaksamisensa olevan
nollassa, voi hyvällä omatunnolla ilmoittaa opettajalle lepäävänsä sen päivän. Eriasia on tietenkin,
jos on vaikkapa näytös lähestymässä. Silloin kannattaakin pitää erityisen hyvä huoli, että nukkuu
ja syö hyvin sekä säännöllisesti, jotta jaksaa tehdä asioita.

K niin kuin Kulmikkuus
Kun kädet ovat toisessa asennossa, niiden tulisi pysyä kaarevassa muodossa vartalon etupuolella,
olkapään ollessa korkein kohta ja siitä lähtien loiva mäki alaspäin sormiin asti. Varo, ettei kyyner-
pään kohdalle tule minkäänlaista kulmaa! Peili on tässä oiva apuväline.

L niin kuin Linjat
Baletti on oikeasti pelkkiä linjoja. Aukikierron täydellinen ja suora linja, polvien sekä nilkkojen
yliojentuvuus, selän taipuminen, käsien asennot - KAIKKI on pelkkää linjaa. Tarkista siis, ettet
ojenna nilkkojasi "banaaniin" vaikkapa arabesquessa - sehän pilaisi upean linjasi!

M niin kuin Motivaatio
Jos motivaatio hiipuu rajusti, on ehkä hyvä pitää pieni tauko treenaamisesta. Jos motivaationpuute
on vain kevyttä, kuten että myöhästyit aamulla bussista jonka jälkeen ei ole huvittanut tehdä mitään,
niin ehkä kannattaa yrittää motivoitua erilaisilla virikkeillä. Joillain auttaa pohdiskelu - miten hyvältä
tuntuu, kun on selvinnyt jälleen yhdestä rankasta tunnista tai miten kivaa on päästä taas eteenpäin.
Balettivideoiden katselu tai motivoivat sitaatit voivat piristää treenimieltä kummasti!

N niin kuin Nilkat
Nilkkoja kannattaa ojentaa kovasti jokaisessa sarjassa. Ojennukset unohtuvat helposti vaikkapa
developpéta tehdessä, sillä jalkaa on kevyempi nostaa kun ei tarvitse "jännittää" sen kummemmin.
Kuitenkin teet vain hallaa itsellesi, jos rentoutat nilkkasi juuri silloin. Mitä enemmän ojentelet
nilkkojasi, sitä helpompaa siitä tulee ja myöhemmin sitä ei tarvitse edes ajatella erikseen. Alku
on aina vaikea. Muista kuitenkin tunnin jälkeen hieroa jalkapohjiasi ja venyttää niitä, muuten
seuraavalla kerralla kramppi on aika todennäköinen.

O niin kuin Osaaminen
Oikeasti, siis nyt. Ei tunnilla tarvitse hävetä osaamistaan. Jos osaisit jo kaiken, mitä järkeä olisi
edes käydä treenaamassa? Baletissa hienoa on se, että aina voi edistyä. Jos häpeilee omaa
"huonouttaan" ja kaikkea mitä tekee muiden edessä, helposti keskittyminen harhailee väärissä
asioissa, eikä edes edisty kunnolla. Treenaa siis aina vain itsellesi, sillä se on parhaaksi.
Tietysti pieni kilpailu muiden kanssa on aina terveellistä, sillä se laittaa yrittämään enemmän.
Silti sinä olet oman treenaamisesi keskipiste, eikä kilpaileminen saa mennä oman edistymisesi
edelle missään kohtaa.

P niin kuin Piste ja Piruetit
Piruetteja tehdessä kaiken a ja o on piste. Valitse piste omien silmiesi korkeudelta, maksimissaan
vähän korkeammalta (näin silmäsi näyttävät enemmän avonaisilta vaikkapa lavalla). Älä ota pistettä
lattiasta, näytät anteeksipyytävältä ja se on muutenkin vaikeampaa. Muutenkin kun teet piruetteja
tunnilla: muista, että opit tekemään niitä vain pyörimällä. Jos ei mikään meinaa onnistua, vähennä
piruettien määrää tai tee pelkkä balance. Tasapainoa tehdessä huomaa helposti, mihin suuntaan
lähtee kaatumaan - ehkä se on syynä epäonnistuneeseen piruettiin? Analysoi ja pohdiskele, mikä
menee väärin, mutta toisaalta älä mieti liikaa. Hah, ristiriitaista, mutta totta!

R niin kuin Ryhdikkyys ja Rutiinit
Aina: pidä olkapäät alhaalla, leuka ylhäällä, lavat takana, katse korkealla ja ryhti kunnossa.
Treenaamisesta tulee aivan erinäköistä, kun kannattaa ylävartalon. (Kjeh, minä tässä paraskin puhuja)
Toinen asia, mikä oli pakko kirjoittaa tähän: nimittäin rutiinit. Tee itsellesi lämmittelyrutiinit sekä
tunnin jälkeiset venyttelyrutiinit. Tunnille ei koskaan kannata mennä kylmänä, sillä se vaikuttaa
suoritukseen ja altistaa vaikkapa venähdyksille ja muille loukkaantumisille. Tunnin jälkeen kannattaa
odottaa maksimissaan kaksi tuntia, ennen kuin alkaa venytellä. Näin lihakset palautuvat paremmin.
Muista myös syödä heti treenaamisen jälkeen, palautuminen alkaa vasta kun kroppa on saanut
energiaa!

S niin kuin Sormet
Sormet viestittävät kauneutta ja rentoutta baletin maailmassa. Tehdessäsi vaikkapa tasapainoja
tai piruetteja kädet kolmannessa, tarkistapa, ettei etusormi törrötä liikaa kohti kattoa! Ideaaliasento
sormille olisi seuraavanlainen: etusormi hieman erillään muista sormista ja ylempänä, keskisormi
taas hieman erillään muista ja alempana, peukalo kohti keskisormen ensimmäistä niveltä ja nimetön
ja pikkurilli heilumassa luonnollisesti mukana. Sormet jäykistyvät herkästi rankoissa liikkeissä,
sillä niihin ei kiinnitä huomiota.

T niin kuin Tukka
Panosta nutturasi tukevuuteen, kun on kyse treenitunnista. Jos pitää olla jatkuvasti korjailemassa
pinnejä, niin eihän siitä tule mitään. Kohteliaisuuden vuoksi tunnilla on tietysti hyvä, jos nuttura olisi
myös siisti, mutta vasta näytöstilanteissahan sillä on oikeasti merkitystä.

U niin kuin Uskallus
Kun teet liikkeen, jossa paino pitää viedä tiettyyn pisteeseen (kuten tombéssa), älä pelkää
viedä painoa sinne. Jos jätät painon vaikkapa liian taakse, voi olla, että pilaat tulevan liikesarjan.
Uskalla siis viedä paino kohtaan, jonne olet menossa. Uskallus on nyt muutenkin aika laaja
käsite tässä yhteydessä. Pitää uskaltaa yrittää kaikkea, muuten ei edes voi onnistua. Pätee kaikessa.

V niin kuin Varpaat
Teippaa varpaat jo ennen tuntia, jos tiedät riskin hiertymiseen. Näin et joudu keskeyttämään tuntia
teipataksesi, ja on parempi, että varpaat ovat suojattuna jo ennen haavereita.

Y niin kuin Yliojennus
Polvien yliojennus on toisinaan ongelma, mutta se luo niitä jo mainittuja kauniita linjoja. Suorista
aina polvesi kuitenkin niin suoraksi, kuin vaan saat. Jos polvesi eivät luonnostaan ojennu lainkaan
yli, niin kovasti suoristamalla ne alkavat ojentua juuri sopivasti. Jos polvesi ovat luonnostaan lötköt,
hae treenatessasi asentoa, jolla pysyt helposti tasapainossa.

Muutamia kirjaimia skippasin, sillä en vain meinannut keksiä niihin mitään. Jos keksit täydennystä
vaikkapa puuttuviin kirjaimiin, niin kirjoita toki kommenttiboksiin viestiä!
Toivottavasti piditte tästä vähän toisenlaisesta postauksesta. Tämä tyttö lähtee nyt tekemään
koulujuttuja ja valmistautumaan viimeiseen viikkoon ennen Valtakunnallisia Balettikilpailuita.
Heippa!